Me Eläkefoorumitilaisuuden osanottajat Imatralta kannamme syvää huolta lakisääteisen työeläketurvan säilymisestä tulevaisuudessa ns. sukupolvien välisestä sopimuksesta.
NÄPIT IRTI ELÄKESOPIMUKSESTA
Lakisääteinen Työeläketurva = Sukupolvien välinen sopimus
Sukupolvien välistä sopimusta, lakisääteistä työeläketurvaa, on kaikkien yhteiskunnallista vastuuta kantavien tahojen puolustettava.
Maamme historiassa tämä sukupolvien välinen sopimus on ainoa hallituksen ja eduskunnan ulkopuolella olleiden järjestöjen yhteinen vaatimus, joista työntekijä- ja työnantajajärjestöjen tekemästä aloitteesta on syntynyt laki Suomessa.
Työmarkkinaetujärjestöissä ja myös maatalousyrittäjien keskuudessa sukupolvien välisen sopimuksen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin 1960.
Tästä syystä ja tällä sovitulla rahoitusjärjestelmällä yleinen yksityisalojen työeläkelaki TEL säädettiin 8.7.1961. Se tuli yhtäaikaisesti voimaan lyhytaikaisista työsuhteista säädetyn LEL:n kanssa 1.7.1962. Samalla periaatteella säädettiin myöhemmin maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkelait. Tämä sukupolvien välinen sopimus siihen liittyvine lakeineen sai perustuslaillisen suojan.
Nyt eläkkeellä olevat ovat aktiiviaikanaan maksaneet ja hoitaneet isiensä ja äitiensä eläketurvan sukupolvien välisen sopimusvelvoitteen mukaisella tavalla. Monet heistä maksavat nykyisestä eläkkeestään lisäeläkemaksua, jolla rahoitetaan myös työssä olevien tulevaa eläketurvaa.
Vastuullinen eläkeikää lähestyvä isä ja äiti ymmärtävät tämän sopimuksen merkityksen ja odottavat sopimuksen kunnioittamisen jatkuvan myös omien lapsiensa puheissa ja teoissa.
On tahoja, jotka haluaisivat tämän järjestelmän osittain tai kokonaan purkaa. He ilmeisen tarkoituksellisesti unohtavat, että heidän eläkkeelle jäävät tai jo eläkkeellä olevat isät ja äidit ovat keskustelun objekti.
Monet eläkkeellä olevat ukit ja mummot kantavat vieläkin kortensa kekoon tulevista eläkkeistä maksalla nykyisistä työeläkkeistään lisäeläkemaksuja. Lisäksi eläkkeistä maksetaan muutoinkin korkeampaa veroa kuin palkkatuloista. Nämä lisäverot ja lisäeläkemaksut tulisivat suoraan "korvamerkata" ja käyttää pienien eläkkeiden korottamiseen.
Keskustelussa on piirteitä, joissa esitetään jopa sukupolvien välistä vihaa lietsovia kannanottoja, joita ylläpidetään ja perustellaan usein tietämättömyydellä, mutta myös tarkoituksenmukaisella poliittisella populismilla.
Ei myöskään havaita, että tällä keskustelulla purraan ruokkivaa kättä, joka ostaa ja kuluttaa eläke-euroistaan huomattavan osan työllistäviin tuotteisiin ja palveluihin jopa lapsiensa ja heidän perheittensä erilaisiin tarpeisiin.
Tämän sopimuksen monipuolinen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin jo 1960.
Nyt 2019 tästä jopa yhteiskuntasopua häiritsevästä keskustelun sävystä tulee olla todella huolestunut.
Toivottavasti tähän useasti tietämättömyyteen perustuvaan keskusteluun löytyy uutta rakentavampaa käännettä.
Imatralla 19.11.2019
Eläkefoorumin osallistujat
Lisätietoja
Hannu Repo 040-5913199
Artturi Pennanen 040-5026102
Ilkka Nokelainen 040-5930552
7.3.2019
Lisää pitkäaikaissairaiden vuodepaikkoja
Imatran ja Ruokolahden Wanhat Toverit, EKL Ruokolahden Eläkkeensaajat r.y ja EKL Vuoksenniskan Eläkkeensaajat r.y paheksuivat pitkäaikaissairaansijojen ajattelematonta vähentämistä seudulla ja vaativat, että tilanne korjataan nopeilla toimilla.
Imatralaisia ja rukolahtelaisia pitkäaikaispotilaita heitellään sinne tänne pitkin maakuntaa. Siirtoja hoitopaikasta toiseen tehdään jopa muutamien päivien välein. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä sekä potilaille että omaisille. Muutoinkin jo heikossa fyysisessä sekä psyykkisessä yleiskunnossa olevien ihmisten kärsimyksiä lisätään tällaisella toiminnalla.
25.4.2019 EKL:n valtuuston kokouksen julkilausuma Suomeen on laadittava toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden poistamiseksi
Suomeen on laadittava toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden poistamiseksi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n valtuuston kokous vaatii, että pienituloisten ja ikääntyneiden aseman ja elämänlaadun kohentaminen on otettava jo hallitusohjelmaa valmisteltaessa poliittisen päätöksenteon keskiöön. Pienituloisten lukumäärä maassamme oli Tilastokeskuksen, maaliskuun alussa julkaistun tilaston mukaan, 654 000 henkeä vuonna 2017. Määrä nousi 31 000 hengellä vuodesta 2016. Vuoden aikaan oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut peräti 20 000 hengellä. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on nimenomaan eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on jo 194 000 henkilöä. Pienituloisuus on Suomessa erittäin yleistä 75 vuotta täyttäneillä, joista enemmän kuin joka viides (21,6 %) kuului pienituloiseen kotitalouteen. Asiakastieto Groupin tammikuussa julkaiseman tiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa nopeasti eläkeikäisten ryhmässä. Lähes 34 500 yli 65-vuotiaalla on jo maksuhäiriömerkintä ja määrä oli kasvanut edellisvuodesta yhdeksällä prosentilla. Suomeen on tällä vaalikaudella laadittava toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan maastamme. Keskeinen osa tätä ohjelmaa on oltava kansaneläkkeisiimme tehtävät reilut tasokorotukset. Nyt on haettava aidosti vaikuttavia toimia vähävaraisten eläkkeensaajien tilanteen parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja hinta. Kansalaisille elintärkeää sote-uudistustyötä on jatkettava välittömästi tavoitteena kyseisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea. Joka ainoalle kansalaiselle on taattava turvallinen ja arvokas vanhuus. Julkinen terveydenhuolto ja sen toimivuus on oltava etusijalla palvelujen järjestämisessä. Välttämättömän hoitajamitoituksen lisäksi on myös varmistettava kotiin saatavien palvelujen riittävyys ja laatu. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja kykenevät asumaan kotonaan, on turvattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut. Kotona asumisen tueksi tarvitaan maassamme systemaattista kuntoutuksen kehittämistä. EKL:n tavoiteasiakirjan sisältää vaatimuksia ja esityksiä seuraavista asioista:
Tavoiteasiakirja kokonaisuudessaan on tämän tiedotteen liitteenä. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Lisätietoja: |